Pahoittelen itseni sekä muiden kirjoittelijoiden laiskuutta, meillä jokaisella on varmasti omat syymme tähän hiljaiseloon, mutta toivon silti että tänne pian alkaisi taas säännöllisesti ilmestyä tavaraa. Tässä on jatkoa joskus pitkän aikaa sitten aloittamalleni tekstille. Tämäkin pätkä on kirjoitettu jo kauan sitten, mutta en ole muistanut julkaista sitä. Pahoittelen pitkää taukoa ja suosittelen silmäilemään aikaisemmat osat läpi ennen lukemista :)
________________________________________________________________ Piristyin kuitenkin pian kun kun huomasin pöydälle taitetun lapun. ”Nautin yöstä, otetaanko uusiksi kun olosuhteet sen sallivat? – Toni” En voinut muuta kuin hymyillä sillä hänen käsialastaan huokui se sama flirtti kuin katseista ja kuiskeista, joita eilen sain kokea. Mihin minä oikeasti itseäni olin syytämässä?
Ajatukseni keskeytti puhelimeni ääni jota ihan tosissani säikähdin. Ravasin puolijuoksua ympäri asuntoa etsien kapulaa ja kun sen löysin oli shokki suuri. Soittajana näkyi xxx Maria. Ajatukseni risteilivät hullun lailla. Saattoiko hän tietää eilisestä? Oliko Toni ollut liian huolimaton ja hän tajunnut kaiken? Ei, ei se voinut niin olla. Toni oli etevä. Hän oli hyvä tässä pelissä. Nielaisin kerran ennen kuin vastasin puheluun.
”Haloo?” vastasin reippaalla ja kirkkaalla äänellä koittaen karistaa kauhun ja unen pois äänestäni.
”No hei tässä Maria, mä vaan mietin kun mulla oli tosi hauskaa silloin viimeksi niin olisitko sä halunnut nähdä?” Marja kuulosti pirteältä ja vilpittömältä, mikä sekoitti ajatukseni, mutta ennen kaikkea minut sekaisin saivat hänen sanansa. Haluanko nähdä? No vaikka tässä pyörittelen hänen miestään samaan aikaan enkä ole varma tunteistani tai mistään, vastasin hetkeäkään miettimättä.
”Juu, totta helvetissä haluan” äänestäni kuulsi läpi huvittuneisuus ja kuulin hänen naurahtavan langan toisessa päässä.
”Hienoa, milloin sä olisit vapaa?” Mähän olin vapaa milloin vain Marian kaltaiselle naiselle, mutta en mä sitä voinut ääneen sanoa. Yritin siis kuulostaa mietteliäältä vastatessani että kalenterini ammotti tyhjyyttään ainakin tälle illalle.
”Sama paikka, sama aika?” Maria innostui kun olin heti mukana. Mietin hetken kuinka todennäköistä olisi että törmäisimme Toniin siellä, mutta päädyin siihen että Mariakin oli moiselle virheelle liian viisas.
”Joo, sopii hyvin.”
Suljin puhelun hymyillen ja köpöttelin suihkuun. Naiset olivat paljon tarkempia hygieniasta, kuin miehet, sen olin oppinut.
Olin onnistunut saamaan päälleni kaappini viimeiset puhtaat vaatteet ja päässyt paikalle ajoissa. Vilkuilin kelloa tiskin yläpuolella ja mietin tilaisinko jo, vai odottaisinko häntä kuten herrasmies. Päätin odottaa.
Hän kuitenkin saapui melkein ajallaan, joten en kauaa yksin istunut. Hänen hymynsä oli upeampi kuin viimeksi ja jo se oli tiputtaa minut tuoliltani. Mitähän kävisi jos saisin maistaa hänen huuliaan ja tuntea hänen tuoksunsa? En päästänyt ajatuksiani sinne asti.
”Kiva kun pääsit tulemaan näinkin lyhyellä varoitusajalla.” Hän kiitteli viittoillessaan baarimikkoa luoksemme.
”Juu ei mulla oikein mitään menoa näin lauantaisin yleensä ole, jos nyt ei ylitöitä satu olemaan tai kaverit pyydä käymään.” Totuus oli, että en koskaan tehnyt ylitöitä ja minä ne kaverit ulos kutsuin. Mutta ei hänen sitä tarvinnut tietää, sillä tuo kuulosti jokaisen korvaan paljon paremmalta.
”Hei anna mä tarjoon!” Pyysin kun nainen oli tilannut juomansa ja oli aikeissa maksaa sen. Herrasmiehet eivät anna naisten maksaa juomiaan, jopa minä tiesin sen. Otin esiin korttini ja tilasin samaan syssyyn itselleni oluen, jotta saisin jollakin huuhdottua jännityksen kurkustani pois.
Istuimme vain hetken hiljaa, katsellen toisiamme tietämättä mitä sanoa. Saatuani oluen siemailin sitä ja nautin jo hieman rauhoittavasta vaikutuksesta, silloin en kestänyt enää.
”Sulla on kauniit silmät, tiesitkös?” möläytin ajatukseni ääneen miettimättä kuinka kornilta se saattaisi kuulostaa. Onneksi hän vain naurahti kohteliaasti ja nyökkäsi ujosti. Ehkä hän ei ollutkaan niin pleijeri kun olin kuvitellut, tai vain vieläkin taitavampi.
Keskustelumme jatkui pienissä pätkissä sisältäen paljon taukoja. Ne eivät olleet kiusallisia, vaan ennemminkin hieman tutkivia ja kiusoittelevia. Ne testasivat välistämme kemiaa ja antoivat tunteiden kuplia pintaan. Nautin siitä tunteesta ja toivoin että voisin antaa tunteille kokonaan vallan, mutta pidin itseni kurissa. Jos leikkii tulella, polttaa vain omat näppinsä. Tai niin olin kuullut, ja tulisin sen myös oppimaan.
Rentouduimme illan myötä, ja olimme vaihtaneet poskisuudelmia kun siirryimme tanssilattialle. Tartuin häntä vyötäisiltä ja pyöritin häntä sulavasti ympäriinsä. Ehkä se koulu ei niin turhanpäiväistä ollutkaan ollut, kerta sen ansiosta osasin tanssiakin. Virnistin itsekseni.
Kun dj vaihtoi hitaamman kappaleen, painauduin häntä vasten ja suutelin pitkään. Hän vastasi suudelmaan voimakkaasti ja jouduin keskittymään siihen että pysyin pystyssä. Asia oli selvä, tämä ilta päättyisi vähintään yhtä hyvin kuin edellinenkin.
Otimme taksin meille kun valot alkoivat sammua. Minä herrasmiehenä vieläkin, maksoin sen ja kuiskin hänen korvaansa ihania asioita koko matkan ajan. Tällä kertaa sain oven nopeasti auki, mikä oli vain hyvä sillä kun sain sen takanani kiinni, ja käännyin ympäri kohdatakseni Marian, ei häntä verhonnut enää monikaan vaatekappale. Kaikki ujous naisesta oli poissa ja kiitin mielessäni itseäni siitä, että olin siivonnut ja vaihtanut lakanani.
Aamulla kohtasin saman tyhjyyden. Maria ei ollut jättänyt lappua, mutta saatoin yhtä haistaa hänen tuoksunsa lakanoissani. En osannut valita kumpi oli parempi jäähyväinen, mutta sen tiesin, että tämä ei voisi päättyä hyvin. Oi kunpa olisin perääntynyt silloin, kun oli vielä mahdollisuus. Sen sijaan kuitenkin vastasin puhelimeeni saapuneeseen viestiin. Vastasin Tonille, että keskiviikko sopisi oikein hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti